seek & crunch

Lattialla, tahtiin laavan, jää aika, valuu, pysäyttää aivot. Kumarrun, välilevy leviää nenääni, sinne laavaan, lattiaan, mitä pidätellen. Tajuan pitkin katoaa minulle, etten naamallani: ”Vielä yksi nikama” sanon kaljapullojen liikettä aivojenirvistelyksi. Äkkiä kaukana tupakkani teet selkärankani, maailmani lenkkarit sen. Tuijoitan edestäni sitä päättäväisesti juolahtaa, kuumottaa, ilme hiipii. Nousen, uin välilevyltä, rasvakudosta poskellani näen; savu kulunt lattialle. niin ihastunut. Turtumus harras istumaan. Ja nähdäkseni sähköinen luuraamaan lumoutuneena: ja pilkku välkkyy mieleeni, strobovalojen viinatumppi.

Tiedostamatta kunnolla sydäntä ajamme. Bassojumputuksen know-how lujilla ja ylösalas noustessani uskon vain kulttuureja. Paitani hiki hulluuden love teema, pomp-pum-pottavat matkustavat? Merkitystä että olemaan filosofiseen. Ähkäisen sisälläni maailman puolen, juolahtaa, pieneen i. Toistensa mieleen post-vallankumouksellisessa kotimaassa hiukset hyppiessäni peittivät. Astele sitä ja rytmi game! Lankeamme sananvaihtoomme shamanistiseen visio ylös kulttuuriantropologit puolet katselee sanoisivat but… Libren massassamme teemme tahdissa yhteisön. Ikuinen aina jälkimmäistä. Rituaalitanssia muzakki muttei toisemme tulvivia sentimentaalisuutta.

Lentää siellä psykoottinen, mutta itsekin katosta tunnet pehmeyden jolloin käärme sisältä, kalloni on ehkä kotona, totesin ollessani minustaa. Valua alkoi paine puistossa; muistin kultainen antaa periksi joten näinkin voi lentää, aikoi ulos, kalloni. Tutki haaleita tahroja, sitten huomaa vihdoin että mielikuvitukseni jossain auringonsäteissä kuollut. Ajan …miltä lapset kuulostivat? Pääsen nyt, osaisinpa ehkä anteeksi! En lentänyt silloin. Vähitellen lämmittelemässä aina minäkin. Korvistani hikeä. Kotini olin ja tiedän yhä kevään jota et löydä. Täristä. Kuulut aikuiseksi. Edes hikoillen. Jääkylmällä kananpoikaa vuosia leikin, vaan kotoa maailmaa, kotona maailma oli. Kurni pääni. Se kestänyt vuosia, kaukaisuuteen, halusi. Tuntuu miltä kaukaisuus?

Voittamani patjalla nähdä päällä luiden. Irtautua ehkä siihen, ehkä olen. Miltä lämpimissä yrittänyt mielipuolisuuteni sitten muistan. Ḿaailma syntynyt lasten pienestä perisynnistä, lentää mielikuvitus! Rusahtelun muistan, voi tahraa kasvoni. Pieni kauas, en koskaan tahraa, lotossa liian lohtua keinuvat. Kun tahriintui syntymässäni puhe olevan. Kauan, ihme, sekaisin, suurisssa ääniä, muttei mustaksi. Mitä  lie ollut nauraen, väkisin makasin sieluni. Kallooni kuului strutsinmuna. Rusahdellen maailman aina osaa ja ei. Mutta lopullisesti kaarissa on anna elämän ja kukaan blank, paitsi ehkä koulupsykologi. Aina olemme olleet raivoon.

Mainokset

leikkisä ja curios

Nyt kuin niin on että
kuin neljäkymmentä ystäväni kasvimaahan terän
mullan sen ja kimaltavan kuin
joita omalta hämärään
ja ruumisarkku otettu huomioon.

Että hän on kävellyt.
Että on herättänyt lepotilasta pään päällikön.
Että on keskusteluja likainen.

Hän on tilannut edelleen
eikä liikkua, kun hän on zapped
joka on slapped

noin vähän, vain varma hänet
tuon ja miten sinä’s palaa
minä’s huomisesta taivaalle putoaa
kunnes tanssii kohti,
on leikkisä ja curios,
pelaa omaan ilo

että muutosta paljon sinua,
jotakin joka erottuu muista,
mutta et voi todella löytää
sentä tästä.

Ja sinä on kuollut

Ja sinä on kuollut,
kuolevaisena syntynyt muoto niin pehmeää,
hurmaa niin sängystä,
hänen paikalla yleisö “voi kulutuspinnan
tuntea purosta
Tällä hetkellä tätä vakavasti katsomaan.

En ole paikalla;
Ei kukkia tai rikkaruohot on se voi kasvaa,
Olen siis mitä rakastin, ja pitkä on rakkautta,
Kaltaisten yhteinen maa on jotain, mitä rakastin niin hyvin.

Mutta ei ole muuta läpi kaikki aiemmin,
Ja et kykene ei ikä endears voi rentoutua, eikä kilpailija varastaa,
Myöskään valhe kieltää tietävänsä:
Ja mikä vika tai minussa. pluck’d

Parempi elinpäivien toivotus, myrsky, joka alentaa,
Milloinkaan enää saa olla sinun.
Itkeä;
Myöskään tarvitse nurkua
Että kaikki hurmaa
Kukka, revitty kukinta ei sovi
On kuuluttava pian pois:
Ja silti se oli suurempi suru
Voit today katsoa sen silmiin, mutta huonosti voi olla
Jäljittää muutos on disavow otettava
Jos haluat nähdä kaunottaret katoaa
Yötä seuraa pilvi eikä lävistä,
ja sinä olit kaunis ja lahjakkaampi
koska ne kuuluvat korkeaan.

Kun kerran olen paimen,
että minulla ei ollut sinua lähellä pitää
yksi pitää vahtia nukkuessasi
sinua heikottaa omaksua,
pysyttää roikkuva pää;
ja tuntuu vielä.

Mutta kuinka paljon vähemmän se on edelleen,
kuin mikä muistaa sinua!
Kaikki sinun, että enemmän haudattiin rakkautta lopulta
Kuin lohdutusta paitsi sen elin
-ja sinä olet kuollut, kuten nuorten ja oikeudenmukainen
kuten lohdutusta harvinaisia
liian pian rojahdan Maahan!
Vaikka maa vastaanottaa ne välinpitämättömyydestä
tai ilosta
on kuitenkin silmä, joka ei ole kysyä, missä sinä alhainen,
myöskään katse kun katson heitä:
se riittää minulle todistaa
tämä voi mädätä;
Minulle tarvitaan kiven kertoa,
”Rakastan sinua viimeksi
kuin kiihkeästi kuin sinä,
kuka muuttaa nyt.
rakkaus, jossa kuolema on asettanut hänen sinetin
Ei myöskään huonompi, sinä et voi nähdä
tai väärin, tai muuta, on meidän;
pahin voi olla, mutta minun:
aurinko,
että hiljaisuus,
että uneton uni
Kadehdin nyt liikaa on kulkenut ohi,
Voisin olla katsovinan pitkiä hajoaminen.
saalis;
vaikka ei missään käsin ennenaikaa revi pois,
lehtien on pudottaa musertava, lehdet on lehtiä,
kuin nähdä kuin revitään;
koska maallinen on vaaleatukkainen.

En tiedä, jos voisi olla tällainen aamu
oli kulunut syvemmälle varjossa:
sinun päiväsi ilman viimeinen
kuoloon katoaa
kuten tähteä että ammu pitkin taivasta
loiste itki, jos voisin itkeä,
Kyyneleeni saattaa olla sinun sänkysi;
Voit katsella, miten typerästi! on kasvosi,
Osoittaa, että rakkaus, mutta turhaan
Eikä sinä tai minä emme voi saada,
Vaikka sinä olet jätti
minut vapaaksi,
kaunein asioita, joita ei voi kuolla
kautta tumma ja tuskainen iäisyys
palaa jälleen minulle

Ihmiset kieleni – I luku, alfaversio

Tajusin juuri että kun kerran aion julkaista kaiken PDF:nä netissä niin samantien voin julkaista tekstin osa kerrallaan — vaikka sitten keskeneräisenäkin.

Tässä ensimmäinen osa, joka on tehty syötteeksi annetun tekstin sanat sekoittavalla perl-skriptillä, rivityksen teen toistaiseksi manuaalisti.

ihmiset kieleni-1-luku-alfaversio (PDF, 55 K)