kulkee itään penkkini

Silmät

kukkuloista erottaa kolivaarat

tasangolta erottaa kaupunkeja

kaukana seuraava

luulen

kulkee itään penkkini

näkyy maisema kuusien ikkunasta

siellä

samanlainen kylmä kuin ikkunaruudun pohjassa

valppaat silmät,

tasangon metsäiset ihmiset

pyryjen viikon lunta,

enemmän puistattaa juna

pian puolen matkaa kulkenut

kuu kadoksissa, ei näy jälkiä,

eikä ruumista sentään

tulee silmille mahtavia,

rakentaneet suomalaiset

eivät tuntureita nähneet,

alppiseutua

kuusta kasvavat rautatien lakeudet

kylä

kotoista silmälle

pienempi tulee ajatelleeksi:

mitäpä sitä maailmalla?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s