InsomnIa eIuwosuI

En nuku enää, en ole nukkunut pitkään aikaan, en edes muista milloin olen viimeeksi tuntenut tavallista inhimillistä väsymystä. Sopeudumme ajatukseen lievästä kidutuksesta hyvin nopeasti. Virtaan vuolaasti. Pitkin matkaa retostelleet silmät eivät näe ihmisen itseilmaisua. Sälekaihtimet tekevät tästä kaupungista merkittävän.

Heikkoina hetkinä kuvittelen olevani taiteilija, kun järki katoaa ilmestyy hulluus paikalle. Sarviaan väristelevä nuorukainen tytön esityksen kiehuvassa kuukoneessa. Valkoisen huohotuksen maailmassa testosteronin kyllästämät nimettömät purjehtivat touretten nyintään.

Myöhemmin, miellyttävän beigessä huoneessa painan käteni korvilleni ollakseni kuulematta. Maistaminen sielullinen tapahtuma. Kurkunpään saama variointi hengen rytmi. Siveellinen endorfiini. He osaavat antaa nimen kaikelle. Päätäni särkee ja väsyttää. Katselen kuinka halkeamat katossa tekevät musiikkia, credo, credo, credo.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s